Oma blogiluettelo

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Martan juttuja

Martta ompelee mekkoa Irmelille, tulipa luvattua vaikka niskaa ja selkää kangistaa. Siinä sitten pähkäillään tuleeko se sametin nukka myötä vai vastakarvaan. No ei sillä väliä jos kaikki kappaleet leikkaa samaan suuntaan.Mitat otettiin ja kaavojen mukaan leikattiin ensimmäiseen sovitukseen.Tulihan siitä mekko vaan liian väljältä näyttää, ei mitat täsmänneet.No hyvä näin päin, ainahan sitä voi pienentää.Ja jätä se kaula-aukko avarammaksi että se Kalevalakoru sieltä aidosti kimaltelee.korjataan vain nuo saumat että tulee sopiva.Toinen sovitus ja nyt vyötäröltä kiristää.Laitetaan vaikka kureliivit, kangista selkää että saadaan nyörit kiristettyä.Nyt näyttää hyvältä eikä vatsakaan pullota.

16 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Trikoosamettinen kotelomekko, kangas ei ihan sopivaa tämmöseen malliin.

      Poista
  2. Ei se aina ensimmäisellä kerralla onnistu, tai toisellakaan :)

    VastaaPoista
  3. Ompelijaäidin pojalle tuttu näky, kun kylän naiset teettivät leninkejään.

    VastaaPoista
  4. Parempi liian iso kuin liian pieni. Aina voi pienentää. Ompelijaksi minusta ei olisi. Ihailuni heille, jotka osaavat tämän taidon.

    VastaaPoista
  5. Onhan sitä tullut ommeltua lapsille ja itselle.

    VastaaPoista
  6. Taitolaji on ompeleminen siinä missä muutkin. Hyvin lopulta Martan ompelus onnistui ja hyvä tarina siitä myös syntyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaiselta jonkinlainen vahvuus löytyy.

      Poista
  7. Kureliivit, auts. Piukea vaatetus saattaa istuessa ahistaa :)

    VastaaPoista
  8. Helpompi on isosta pienentää, ku toisinpäin :) Onhan sitä joskus tullut ommeltua, nyt jää parsimiseen ja paikkaamiseen.

    VastaaPoista
  9. Yleensä onnistuu muuten, vetoketju ei aina.

    VastaaPoista
  10. Sitkeä yritys muuttuu jossain vaiheessa onnistuneeksi työksi..tai siten ei.. . Hyvä krapu, kiitos.

    VastaaPoista